"Ei se ole englannin opiskelua, se on kommunikaatiota"
- Altti Korpela, Nokian Renkaiden henkilöstöpäällikkö
Kielikoulutusta annetaan yleensä aivan muualla kuin päivittäisen työn "pääkallopaikoilla". Usein toki neutraali luokkahuone onkin ihanteellinen ympäristö tehokkaalle koulutukselle. Kielen oppimista voi kuitenkin verrata uimiseen: tietyllä osaamistasolla pitäisi päästä altaan syvään päähän kokeilemaan taitojaan.
TekMiL etsii ja kehittää koulutusratkaisuja, jotka vievät kielenoppijat entistä useammin tutun ja turvallisen luokkahuoneen seinien sisältä avomeren syville vesille. Maanläheisin termein ilmaistuna TekMiLin tavoite on, että koulutuksen edetessä opiskeluympäristö sulautuu yhteen oppijan varsinaisen toimintaympäristön kanssa. Oppitunti-ilmapiiri väistyy todellisen elämän tieltä. Ja todelliseen elämään tarjotaan tukea.
Merkittävä askel tällä saralla otettiin tänä vuonna pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Nokian Renkaiden kanssa. Nokian Renkaat ja TekMiL ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä luokkahuoneopetuksen merkeissä jo viiden vuoden ajan, koulutusta on tarjottu monissa eri kielissä ja eri osa-alueilla. Tänä vuonna TekMiL auttoi Nokian Renkaita järjestämään videoyhteyden välityksellä yhteisen kielikurssin Nokian pääkonttorissa ja Pietarin seudulla Venäjällä sijaitsevan Vsevolozhskin tehtaan henkilöstötoiminnoille.
Haastattelimme joitain kurssille osallistuneita:
Toimitus: Kiitokset Cristinalle, Natalialle ja Altille haastatteluun osallistumisesta. Esittelisittekö itsenne ensin lyhyesti!
Cristina Guillermo: Nimeni on Cristina ja olen työskennellyt henkilöstöjohdon assistenttina nyt viisi vuotta. Viime aikoina olen osallistunut erilaisiin henkilöstötoiminnon kehittämisprojekteihin, ja olen myös koordinoinut tätä videokoulutusta Vsevolozhskin-kollegojeni kanssa.
Toim: Kuinka usein käytät englannin kieltä työssäsi?
CG: Noin kerran viikossa, kun olen tekemisissä ulkomaisten kollegojeni kanssa. Useimmiten pidämme yhteyttä sähköpostitse, mutta välillä käyn myös englanninkielisiä puhelinkeskusteluja.
Natalia Stepanova: Minä olen Natalia, ja olen työskennellyt Nokian Renkailla työntekijäsuhteista vastaavana päällikkönä kahden vuoden ajan. Työni on hyvin mielenkiintoista ja monipuolista. Vastaan henkilöstöbudjetista, yrityksen toimintatavoista, työmarkkinoiden edellytysten toteutumisesta… niin monesta asiasta, ettei kaikkia nyt voi luetella!
Toim: Entä sinä Altti?
Altti Korpela: Olen Nokian Renkaiden henkilöstöpäällikkö. Tärkeimpiä työtehtäviäni ovat rekrytointi ja palkitseminen, työmarkkinaneuvotteluihin osallistuminen sekä työlainsäädäntöön liittyvien asioiden hoitaminen. Olen työskennellyt Nokian Renkailla noin 17 vuotta. Englannin kielen kursseille olen osallistunut kuuden viime vuoden aikana, sillä työhöni kuuluu koko ajan enemmän yhteistyötä Venäjällä ja muissa maissa toimivien kollegojeni kanssa. Edellisen kerran olin opiskellut englantia lukiossa 20 vuotta sitten, ja nyt tarvitsen erityisesti liike-elämän kielitaitoa.
Toim: Miksi päätit osallistua työnantajan tarjoamaan kielikoulutukseen?
NS: Minulle tärkein motiivi oli tarve kommunikoida suomalaisten kollegojeni kanssa. Toki kielitaidosta on hyötyä myös matkustellessa!
CG: Onhan kielitaito tärkeää, ja Nokian Renkaat tarjoaa mahdollisuuden parantaa sitä. Englanti on nykyään yleisin kieli, jolla ulkomaisten kollegojen kanssa viestitään.
AK: Kun tulin Nokian Renkaille, yritys ei toiminut kansainvälisesti muutoin kuin tuoteviennin osalta. Vuosien myötä yritys on kansainvälistynyt, ja minä halusin kehittyä sen mukana. Enlanti on nykyään Nokian Renkaiden virallinen toimintakieli, ja minä haluan pystyä omalla vuorollani sanomaan asiani. Haluan viestiä kollegojeni kanssa suullisesti ja kirjallisesti ilman, että minun tarvitsee pysähdellä miettimään kielellisiä asioita.
Toim: Tähän asti kielikoulutusta on annettu enimmäkseen luokkahuoneessa. Mitä toivoit videokurssilta?
CG: Halusin osallistua kurssille monestakin eri syystä. Halusin olla entistä paremmin yhteydessä venäläisiin HR-kollegoihini ja oppia heidän kulttuuristaan ja liiketoimintatavoistaan. Lisäksi on hyvä omaksua yhteinen sanasto, niin että käytämme alan termejä samalla tavalla.
NS: Minä osallistuin aika lailla samoista syistä. Tavoitteenani oli, että lähentyisimme suomalaisten kollegoiden kanssa ja oppisimme entistä paremmin ymmärtämään toisiamme. On myös hyvä, että olemme saaneet keskustella myös todellisista työasioista.
AK: Minä taas ajattelin, että olen opiskellut nyt jo niin monta vuotta, että oli aika päästä käyttämään kielitaitoani todellisessa tilanteessa. Tämä ei ole englannin opiskelua, tämä on kommunikaatiota. Kollegat käyttävät eri sanoja ja puhuvat erilaisella aksentilla. Näin saamme harjoitusta todellisista kielenkäyttötilanteista häiritsemättä liiketoiminnallista työtä.
Toim: Altti, mainitsit erilaiset aksentit. Ääntämyserot voivat tosiaan hankaloittaa viestintää. Mitä muita haasteita olette kohdanneet?
AK: Ensin tuntui kiusalliselta katsella toisiamme suuresta näytöstä. Myös itsensä näkeminen hermostuttaa.
CG: Olen samaa mieltä kuin Altti. Myös tekniset ongelmat voivat aiheuttaa hankaluuksia.
NS: Vaikea sanoa. Ehkä yhdenlainen haaste liittyy siihen, ettemme kuitenkaan näe toisiamme "livenä" eli meillä ei ole todellista katsekontaktia.
AK: Jos ei heti tiedä oikeaa sanaa, mikrofoni ja kamera tuntuvat odottavan siinä edessä hyvin vaativina. Emme myöskään saaneet etukäteen koulutusta laitteiden käytöstä, joten tekniset seikat tuovat oman haasteensa. Minusta kulttuurierot eivät ole tuntuneet suurilta. Meidän viestintätapamme ei ole yhtä muodollinen kuin muissa Länsi-Euroopan maissa, mikä helpottaa kanssakäymistä. Koulutuksesta on ollut hyötyä myös päivittäistä suomenkielistä kanssakäymistä ajatellen: nyt osaamme entistä paremmin puhua tyhjästä esimerkiksi perhejuhlissa. [Toim. huom. Kaikki englantia äidinkielenään puhuvat kouluttajat painottavat kursseillaan small talkia eli sitä, mihin Altti viittaa "tyhjästä puhumisena".]
Toim: Kiitos "kohteliaisuudesta", Altti. Mitä muuta hyötyä kurssista on ollut?
CG: Minulle yhteydenpito HR-kollegoihin on ollut parasta harjoitusta. Olemme oppineet tuntemaan toisemme entistä paremmin ja saaneet entistä välittömämmän yhteyden toisiimme. Nyt on entistä helpompi pitää yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse, kun vastapuolen tuntee paremmin.
AK: Totta, on helpompi soittaa ihmiselle, jonka tuntee ja jonka tapa puhua on tuttu. Tilanne on samanlainen kuin täällä – en etukäteen ajattele, miten aion ajatukseni ilmaista, puhumme vain. Keskustelut ovat spontaaneja ja luontevia
NS: Minusta arvokkainta on ollut keskustella todellisista työhön liittyvistä asioista esimerkiksi Altin kanssa.
Toim: Haluaisitteko vielä näin lopuksi lisätä jotain tai kertoa vielä jostain asiasta?
AK: Kaiken kaikkiaan koulutus on ollut mukavaa ja mielenkiintoista mutta myös vaativaa. Ensimmäiset tunnit eivät menneet täysin sujuvasti, koska meillä ei ollut tarkkaa ohjelmaa ja kohtasimme myös joitain teknisiä ongelmia. Oli hieman hankalaa tutustua toisiimme, ja kielitaitomme olivat eritasoisia. Meidän piti myös oppia ymmärtämään, että muissa maissa suhtaudutaan ammatteihin ja työnimikkeisiin eri lailla kuin Suomessa, sekä välttämään sellaisia kysymyksiä, jotka saatettiin ymmärtää väärin.
NS: Koulutus on sujunut hyvin. Minusta ohjaajien ja ryhmän keskinäinen suhde on hyvä
CG: Kaiken kaikkiaan viihdyn kurssilla ja odotan seuraavia koulutuskertoja. Kurssi on tosiaan auttanut muodostamaan entistä vapautuneempia yhteyksiä kollegoihin. On myös ollut hyödyllistä oppia käyttämään samaa sanastoa. Nyt ymmärrämme toisiamme entistä paremmin
Toim: Kiitos kaikille haastattelusta!